|
4.2.2009
Joulu, vuodenvaihde ja tammikuukin siinä mukana hurahtivat niin ettei huomannutkaan. Vuoden synkimmät päivät ovat onnellisesti takana ja nyt kun lopultakin on saatu (toivottavasti pitkään) pysyvä lumipeite maahan, niin päiväsaikaan on jo mukavan valoisaa eikä illan pimeys iske enää ihan yhtä aikaisin. Tammikuun 17. päivä pidetyt nautatupperit onnistuivat talonväen näkökulmasta hyvin. Olin yllättäynyt kuinka paljon ja kuinka kaukaa ihmisiä oli lähtenyt pakkaspäivänä liikkeelle, kaukaisimmat vieraat olivat peräti Pohjois-Karjalasta ja Oulun seudulta. Oli todella hauska rupatella kaikkien teidän kanssanne ja vaihtaa kuulumisia. Muutamaa päivää ennen tuppereita lisäsin myyntilistalle vielä useita eläimiä, jotta valikoimaa olisi enemmän. Kaikki ei suinkaan mennyt kaupaksi, mutta riittävästi, joten nyt ei ole enää ihan niin tupaten täyttä. Myydyiksi tuli 4 lehmää, 2 sonnia, 2 nuorta hiehoa ja 2 pikkuvasikkaa. Toivottavasti nämä kaikki tulevat menestymään uusissa kodeissaan. Kiitokset kaikille kävijöille siitä, että tulitte käymään, kiitokset HH:n markkinamiehille, jotka pitivät onnistuneesti bisnespuolta esillä ja erityiskiitokset Erjalle, joka hoiteli Suomen Rehun sponssaamaa tarjoilua antaumuksella!
Yksi juttu pitää tässä yhteydessä oikaista. Huomasin nimittäin jonkun harmillisesti laittaneen Facebookiin väärän tiedon, että tupperit olisivat Ayrshirekasvattajien tilaisuus. Tupperien yhteydessä ei Ayrshirekasvattajista ole missään ollut mainintaa, joten en käsitä mistä väärinkäsitys on voinut syntyä. Tupperit olivat siis ihan pelkästään meidän tilan yksityinen tilaisuus, johon HH Embryo tuli mukaan. Minä olen sen verran tumpelo Facebookin kanssa, että en sinne osannut oikaisua laittaa, joten tulkoon tämä nyt vähän jälkijunassa korjatuksi.
Tein jonkinlaista yhteenvetoa viime vuodesta karjan osalta ja itse asiassa tänään tuli jo postissa virallinen vuosiraporttikin. Ensimmäistä kertaa vuosiin jäi keskituotos alle 10 000 kg:n. Tuotos 69,2 lehmällä 9763 - 4,14 - 3,50 ja solut 119. Tuotoksen alenemisesta syytän pääasiassa siirtymistä aperuokintaan. Jostain syystä suurin osa lehmistä pudotti maitoaan selvästi rehustuksen vaihtuessa viime maaliskuun alussa ja tämän seurauksena turhan monille tuli ylipitkiä ummessaolokausia. Tästä pienestä tuotoksen alenemisesta huolimatta olen ollut tosi tyytyväinen appeeseen ja varsinkin nyt kun se syksymmällä onnistuttiin saamaan pelittämään selvästi paremmin kuin keväällä ja kesällä. Aperuokinta näyttää olevan lehmien terveydelle hyvä vaihtoehto ja varsinkin poikimisen jälkeen tämä käy ilmi. Meillä eivät lehmät ole koskaan olleet niin terveitä kuin viime vuonna, ja siitä johtuen olemme voineet myydä eloon ennätysmäärän eläimiä, laskujeni mukaan myimme 21 lehmää ja 25 nuorta eläintä! Teuraaksi meni viime vuonna vain 4 eläintä eikä niistäkään kukaan pillit vinkuen, vaan ihan normipoistoina. Ja silti lehmiä on vähintäänkin riittävästi edelleen. Kantavia hiehoja ei ole montaa myyty, koska hyvin monet niistä ovat olleet, ja ovat jatkossakin, tiineinä alkioista, joten ne on "pakko" itse poijittaa. Olen ennemmin myynyt nuoria lehmiä poikimisen jälkeen. Onhan noissa myydyissä lehmissä myös useita halpiksia, lähinnä poikimisen siirtymisen vuoksi myyntiin valikoituja. Vuosiraportissa näkyy keskipoikimakerta nousseen jo siedettävään 2,44:ään (alue 2,27) ja tähän odotan parannusta lisää, sillä nyt näyttäisivät kaikki 4 kertaa poikineet ja vanhemmat olevan sen näköisiä, että niitä ei tarvitse ainakaan rakenteen pettämisen vuoksi pikaisesti poistaa. Mutta riittäähän niitä poiston syitä muitakin. Lisää lukuja vuosiraportista: poikimaväli keskimäärin 415 pv ja alue 416 pv (!), lepokausi 91 pv (alue 100 pv), siemennyskausi 28 pv (alue 30 pv), siemennyksiä per poikiminen 1,54 (alue 1,86), ummessaolokausi 64 pv (alue 64 pv). Ihmettelen kovasti kuinka on mahdollista, että näillä meidän ummessaoloilla ja poikimisten siirtymisillä ollaan vielä 1 pv alle alueen poikimavälin keskiarvon ja ummessaolokausikin on tismalleen sama? Ei ole mennyt hyvin kai muillakaan... Yksi mainitsemisen arvoinen asia on lehmä- ja sonnivasikoiden suhde: raportin mukaan lehmävasikoita on syntynyt 55 ja sonnivasikoita 25. Mukana taitavat olla myös kuolleena syntyneet (mm. yksi kaksosvasikka ja pari ennenaikaisena syntynyttä), jotka omista epävirallisista laskelmistani puuttuivat. Tällaista lehmävasikkavuotta ei ole ennen koettu, vaikka O-vuonna lehmäsiä kyllä syntyi myös selvästi yli puolet vasikoista. Eli yhteenvetona tuotosta lukuun ottamatta olen oikein tyytyväinen viime vuoteen. Lehmien kanssa on ollut helppo työskennellä, kun ei ole tarvinnut vahdata tankkimaidon soluja tai hoidella rouvia ylettömästi minkään muunkaan syyn vuoksi. Paljon lehmävasikoita ja terveyttä lehmille myös vuonna 2009, kiitos!
Jatkoksi sopiikin sitten vähän tilastotietoja tammikuulta. Poikimisia on ollut 8 kpl, joista on saatu karsinoiden täytteeksi 6 sonnia ja 3 lehmävasikkaa Rilliputin tehtyä lehmäkaksoset. Ei hyvältä näytä alkuvuosi lehmävasikoiden osalta. Myös kaikki viimeisimmät alkiotiineydet ovat tuottaneet sonnipojan. Ei hyvä tämäkään. Mutta se mikä on ollut vallan erinomaista on, että maitotankki täyttyy yli äyräidensä. Olemme joutuneet ottamaan käyttöön 400 litran pikkutankin, vaikka isoon neljätonniseen tankkiin menee noin 4200 litraa maitoa. Koskaan aikaisemmin ei iso tankki ole tullut täyteen eikä edes 4000 litraa ole mennyt rikki. Nyt sitä voidaan hetki leikkiä robottitilallista, sillä ropsalla kuuluu tulevan tasaisesti yli 2000 litran päivätuotosta, joka meidän karjalla on tuntunut olevan saavuttamattomissa. Tuntuu kyllä ihan mukavalta lähettää maitoa meijeriin ennätysmääriä. No, meillä varmaan käy kevään korvalla kuten aikaisempinakin vuosina, että tuotos alenee, kun kevät- ja kesäpoikivat alkavat mennä umpeen. Tällä hetkellä lehmiä on ummessa vain 7 kpl, kolme kyllä jo odottelee vuoroaan, mutta niiden tilalle saadaan toivottavasti hyviä maitoa tuottavia lehmiä seuraavista helmikuun poikijoista.
Viime viikonloppuna teimme lasten kanssa hauskan sukulaisvisiitin Helsinkiin serkkutyttöjen synttäreille. Päivän päätteeksi ehdittiin sopia, että kaupunkilaisserkut tulisivat vastavierailulle meille hiihtolomaviikolla. Tämä suunnitelma on aiheuttanut jo parina iltana Lillissä innostunutta jännitystä, jopa niin, että yöpuulle meno on mennyt pitkäksi lomaviikon suunnitelmia laatiessa. Olisipa kunnon talvikelit vielä hiihtolomaviikolla, ettei tarvitse keksiä suunnitelma B:tä kurakelien varalle. |
|
