|
19.4.2008
Kokousreissu Tikkurilasta Seinäjoelle meni pitemmän kaavan mukaan sillä siihen tuli liitettyä Seinäjoen palaverien jälkeen vielä kyläily Teuvalla, jossa oli mielenkiintoista tutustua uuteen navettaan sekä hienoihin eläimiin. Sää suosi tätä reissaamista eikä matkustaminen ollut ollenkaan rasittavaa, vaikka mittariin kertyi kilometrejä lähemmäs tuhat. Nyt kotiinpaluun jälkeen aurinko senkun jatkaa porotttamista ja olisi pakko ryhtyä pihan kevätsiivoukseen.
Seinäjoen kokouksissa pähkäiltiin positiivisen ongelman kimpussa: International Ayrshire Showhun on ilmoitettu kaikkiaan 210 eläintä!!! Parsipaikkojen sijoittelun suunnittelu ei olekaan enää ihan pieni tehtävä. Samoin monet muut järjestelyt muuttivat mittakaavaansa. Upeaa kuinka innokkaasti ayrshireväki on lähdössä mukaan tähän rodun suurtapahtumaan!
Kotona oli poissa ollessani (tietenkin) Viennetta poikinut. Mikähän ihmeen etiäinen sanoi minulle ennen lähtöäni, että Viennetta kannattaisi ottaa varmuuden vuoksi poikimakarsinaan, ettei mahdollista vasikkaa tarvitse etsiskellä makuuosastosta. Viennetta ei tosiaankaan ollut kovin poikivan näköinen, utareesta ei vielä juuri tietoakaan. Jotenkin se vain näytti muuttuneen parin päivän aikana eri oloiseksi. Joka tapauksessa kaikki meni hienosti ja sain mukavan puhelinsoiton, että Viennetalla on pieni lehmävasikka He-Manista. Mahtaakohan muuten Viennetta olla ensimmäisiä poikineita Calimeron tyttäriä? Tein Viennetalle jo oman sivun lehmälistaan, mutta paljoa kerrottavaa ei siitä vielä tässä vaiheessa ole. Viennetta on terve ja kiltti ja tästä on hyvä aloittaa lypsykausi. Uskomatonta, että Rosettikin on jo "mummo"...
15.4.2008
Kirjoittelin uusimmat tiineystulokset muutamien lehmien kohdalle (Up-Cider, Uute, Sherry, Tilli, Uxinainen, Sumina, Vanillamilk ja hiehoista Vaavikki). Eläinlääkäri kävi viime torstaina ultraamassa siemennettyjä ja kaikki tutkitut olivat yhtä lukuunottamatta kantavia. Unikukka onneton oli se, joka ei ollut kantava ja nyt alkaa oikeasti hermostuttaa, että se kokee emänsä kohtalon. Rantakukkahan jouduttiin laittamaan hyvän ensikkokauden päätteeksi teuraaksi, kun eivät lukuisat siemennykset tuottaneet toivottua tulosta. Nuo eläinlääkärin käynnit ovat tosi mielenkiintoisia, sillä hän "pakottaa" myös minut harjoitusmielessä tutkimaan jokaisen eläimen ja kertomaan oliko tiine vai ei ja kummalla puolella tiineys on. Täytyy myöntää, että tiineystutkimukset ovat olleet minun osaltani melkoista hakuammuntaa, mutta nyt kahdella viimeisellä kerralla olen saanut jonkun ahaa-elämyksen ja tällä kertaa menivät yllättäen kaikki tutkimukset jo oikein. Tosin on aivan eri asia tarkistaa lehmä silloin, kun on joku oikea asiantuntija kertomassa mikä on tulos + ultra, jolla tilanne voidaan vielä lopuksi tarkastaa, sillä 4-5 -viikkoisen tiineyden toteaminen käsipelillä ei ole todellakaan helppoa (aikaisemmin en ole edes yrittänyt) eikä ihan joka kerta edes mahdollista. Jokin ihme juttu on siinäkin, että jos teen yksin tarkastuksia eikä niitä voi ultralla varmistaa, niin olen paljon epävarmempi ja joskus hommasta ei tule mitään. Tässä taas yksi uusi vaikea asia, mitä on hirmu mielenkiintoista koittaa opetella. Tuskinpa silti on edes teoriassa mahdollista päästä samanlaiseen varmuuteen kuin huippupätevä eläinlääkärimme, mutta ehkä ahkera treenaaminen auttaisi edes jonkun verran. Kumma kun vaikeat asiat ovat aina mielenkiintoisimpia.
Kongressinäyttelyyn on sitten ilmoittauduttu ja ihan määräajassa. Meiltä lähtee melkoinen määrä eläimiä Seinäjoelle, peräti 13 kpl. Vaikka kuinka päin mietin, niin en osannut ketään pudottaa porukasta pois. Tosin vahvimpana kotiinjääjäehdokkaana on edelleen Tometta, mutta katsotaan miltä se näyttää lähempänä kesäkuuta. Tometta on ihan hirveän syvärunkoinen ja epäilen, että se rikkoo sen balanssia, vaikka muut osa-alueet ovat kunnossa. No, takakiinnitys myös saisi olla korkeammalla. Tänään sain varattua eläinten kuljetuksen ja se kyllä huojensi mieltä. Tulikin muuten auto täyteen jo pelkästään meidän eläimistä...
Huomenna on sitten ohjelmassa jalostusvaliokunnan kokous Tikkurilassa ja sieltä siirtyminen Seinäjoelle näyttelypalaveriin. Pitänee yrittää ottaa osittain lomantapaisena, sillä meillä on lomittaja perjantaihin asti ja huomenna peräti kaksin kappalein!
6.4.2008
Olipas urakkaa kerrakseen päivittää reilun kuukauden tapahtumat kotisivuille. Navetassa näyttää tapahtuvan niin paljon, että edes toimistopäivä kerran viikossa ei tahdo riittää. Näitä päivityksiä olen tehnyt viimeisen viikon aikana aina sopivassa välissä ja sitä mukaa kun toisesta päästä saa tietoja ajantasalle, tulee uusia tapahtumia, kuten ostoja ja myyntejä sekä poikimisia ynnä luokitusta ja kevätkokousta.
Viikko sitten eli maaliskuun viimeisenä päivänä saimme karjaamme tosi mieleiset vahvistukset: Suutarin Pekan karjasta meille muuttivat Rounion Ulma ET-AF-GP82 ja sen hectorilainen tytär Karhilan Ylma. Ulma on todella miellyttävä ja kaunis lehmä ja nyt on kovat paineet saada lehmä menestymään meidän karjassamme. Pekka on näissä eläimissä osaomistajana edelleen, joten siksikin sitä tahtoisi onnistua. Viikon lopulla sitten taas vastaavasti hyvästelimme 4 lehmää, jotka muuttivat uuteen luksusparsinavettaan Alavudelle. Rouville (Rippari, Saframi, Tao Tao ja Tutteli) tulee pitkähköt ummessaoloajat ja siksi ne päätettiin myydä, kun jotain oli tilanahtauden vuoksi pakko poistaa. Toivottavasti lehmät pärjäävät uudessa kodissa hyvin.
Helmikuisen päivityksen jälkeen on ollut 6 poikimista, mutta vain kaksi lehmävasikkaa saldona. Toinen Timmin Talentista ja toinen Raikun Kellcrest Professorista. Sonneissa sitten peräti 3 Pokerin poikaa ja yksi Hectorin, kyllä osaa ketuttaa!!!
Maaliskuun luokituskierros oli 3 viikon pituinen, mutta kuskeja oli tällä kertaa niin monta, että kenellekään ei tullut kovin isoa urakkaa. Suurin työ oli jälleen kerran etukäteisvalmisteluista, mutta sitten kun kierros lähti käyntiin se etenikin ilman ongelmia. Lehmiä luokitettiin melkein 700 kpl, mikä lyö kaikki aikaisemmat ennätykset. Uusia innokkaita tiloja tulee edelleenkin ja ensi lokakuun kierrokselle on jo ensimmäiset kymmenkunta varausta tehty. Luokituskierroksen perään alkoivat kevätkokouksen valmistelut ja nyt on jo siitäkin onnellisesti selvitty. Ola oli mukanani Anjalankoskella kokousreissussa ja osallistui porukan mukana myös karaoken laulamiseen. Mistäköhän syystä kevät- ja syyskokouksista jää päällimmäisenä mieleen illanvietto karaokeineen? Hauskaa oli tälläkin kertaa ja oli todella mukava tutustua taas uusiin ihmisiin. Kiitokset vielä kertaalleen paikallisille organisaattoreille sekä vierailutiloille!
Yvesin ollessa meillä luokituskäynnillä oli etukäteen ajateltuna lähes tärkeimpänä katsastaa viimeisen päälle tarkkaan nuorkarja, jotta löydetään oikeat näyttelyyn osallistujat. Vasikat ja hiehot mitattiin ja katsottiin taulukosta vastaako kehitys kotitarve- vai näyttelyeläinkokoa. Aika mukavasti eläimiä löytyikin, tai oikeastaan jos vielä Lillin mielipide huomioidaan, niin jopa liikaa. Tuntuu vaikealta saada sovitettua näyttelyeläinten määrä katoksi asetettuun 10 eläimeen... Niin, tämä eläinten katselmus oli etukäteen ajateltuna se tärkein, mutta kuin yllättäen saimme lisäksi luokituksesta todella mukavia tuloksia. Ihan huippua oli Tillin ja Komålen Stjärnan luokitusten nouseminen kummallakin VG86:een! Olisin voinut hyppiä tasajalkaa, jos en olisi jo niin kankea, mutta joka tapauksessa riemua riitti niin minulla kuin mukana olleella Lillillä. Kaikkiaan luokitettiin 17 eläintä, joista peräti 8 oli sellaisia, jotka nostivat luokitustaan. Jokohan sitä pikkuhiljaa olisi suunta sellaisiin eläimiin, jotka kehittyvät vanhetessaan parempaan suuntaan eikä kuten on totuttu huonompaan. Tästä sai taas uutta potkua arkiseen aherrukseen.
Kesäkuinen kongressi lähenee pelottavalla vauhdilla. Järjestelyt ovat onneksi hyvällä mallilla näyttelyn suhteen, mutta meille tehtävä tilavierailu ja juuri sitä ennen pidettävät Lindan rippijuhlat aiheuttavat stressinpoikasta jo nyt. Millä ihmeellä meillä saadaan nurkat vierailukelpoiseksi keskuun alkuun mennessä...? Kongessista tuli mieleeni, että nyt kun Ayrshirekasvattajat avasi keskustelufoorumiin uuden englanninkielisen palstan Ayrshire Globalin, onkin hyvä tilaisuus treenata englantiaan sikäli mikäli sinne saadaan vilkasta keskustelua. Toivottavasti mahdollisimman monet löytävät tiensä foorumiin.
Tässäpä taisi tulla tärkeimmät asiat kerrottua tällä kertaa. Ei muuta kuin uusia odottelemaan. Nyt koitan ehtiä päivittämään kotisivuja hieman ahkerammin, vaikka näyttelyjärjestelyt aiheuttaisivat minkälaisia kiireitä. |
|
|
