|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ajankohtaista /
elo - syyskuu 2007
|
|
|
|
|
23.9.2007
Tänään on ollut vuorossa kotisivujen päivitystä. Jo oli aikakin laittaa taas sivut ajan tasalle, ihan hirmuisesti on ehtinyt tapahtua navetalla sitten viime päivityskerran. Vasikkarintamalla ehkä odotetuin vasikka oli eka BBB Kelloggilainen , joka sai nimekseen Mapleburn Yoliette ET. Vassu on ihailemastani Jonholm Francinesta, josta oli edellisen kerran tietoa tällä palstalla "Kevätvisassa", jossa vertailin sitä meidän Opaaliin. Francine poiki jälleen tämän vuoden kesäkuussa ja on edelleen hienossa kunnossa ja peittoaa näin ollen Opaalin mennen tullen, myös tuotoksessa. Opaalia ei enää tämän kauden jälkeen siemennetä, koska sen utare on niin alhaalla, että lypsintä joutuu jonkin verran asettelemaan, että kaikki neljännekset (joista toimii 3 kpl) tyhjenevät. Toivottavasti Francine vielä jatkaa, jotta Yoliettelle olisi kerrottavana kuulumisia jatkossakin.
Elokuun loppupuolella oli Elly taas Suomessa kuvaamassa, myös meillä. Uudet kuvat saapuivat perjantaina ja ne piti kiireesti saada kotisivuille. Uudet kuvat löytyvät Unge-Lisalta, Kuortin Uutteelta, Vaavikilta, Velvetiltä, Viennetalta, Yanni-Lisalta ja Yesterdaylta. Elly lähetti meille myös pari kuvaa Joukolan Realista, jonka ks kuvautti. Vaikka on oma sonni, niin pakko kehua, että poika on kyllä aika komea. Mutta Realhan oli jo pienenä meiltä lähtiessään hyvin tasapainoisen näköinen rakenteeltaan. Kovasti on vaan väri tummunut vuosien myötä... Realin kuvat löytyvät "Sonnit" -sivulta. Sonneista puheen ollen elokuun huutokaupassa myydystä alkiosonnista Asmo Ööppium ET:stä tuli ilmoitus, että sitä ei hyväksytäkään, koska sonni oli todettu katkarapugeenin kantajaksi.
Elokuun lopulla huuhdottiin sekä Rosetti että Velvet. Valitettavasti Rosetista ei saatu kuin kaksi alkiota ja nekin olivat sellaisia että ne oli siirrettävä tuoreena. Näistä ei kumpikaan tarttunut - voihan kele! Velvetin tulokset olivat paljon paremmat; viisi hyvää alkiota, joista 3 siirrettiin itselle ja kaksi myytiin. Tätä kirjoitettaessa eivät nuo kolme Velvetin alkioiden vastaanottajaa ole näyttäneet kiimaansa. Toivotaan nyt, että näistä huuhteluista jäisi käteen muutakin kuin lasku. Yllytyshullu kun olen, niin suostuin vielä yrittämään uudestaan Rosetin kanssa. Jos sen kiimat pelaavat normaalisti, niin lokakuun puolivälissä joskus alkaisivat piikitykset uudestaan. Siihen on kyllä vielä aikaa ja mitä vaan voi tapahtua sitä ennen. Mutta en silti panisi pahakseni muutamaa ylimääräistä jälkeläistä Rosetista...
Pari lehmää on lähtenyt nyt syksyllä teuraaksi: Rana ja Salama. Ranaa ei saatu hoideltua siemennyskuntoon pahan kohtutulehduksen jälkeen ja Salaman utareen katseluun taas kyllästyi sen verran, että päätimme sen poistaa, vaikka lehmä olisi poikinut tammikuussa. Ei haluttu testata kuinka lypsy onnistuisi kolmannen poikimisen jälkeen. Nyt kun kesän ja syksyn aikana on tullut toinen toistaan mukavampia hiehoja lypsyyn, sitä on alkanut tulla krantummaksi noiden lurppatissien suhteen. Muutenkin päässä pyörii jonkinlainen poistolista pahimmista kantturoista, joihin ei kaksinen lisävika enää tarvitse tulla kun noutaja saapuu. Näitä on tietysti vähän paha kovin tarkkaan suunnitella, sillä niin monta kertaa on nähty, että joku mukava eläin joutuukin yllättäen poistetuksi. Kuun alkupuolella meillä oli oikein utaretulehduskasaantuma, sillä peräti 3 lehmää (Opaali, Tutteli ja Pisto) sairastui muutaman päivän sisällä kolitulehdukseen. Kaikki kolme selvisivät, mutta jokainen menetti yhden neljänneksen. Myös Rosetti sai utaretulehduksen samana aamuna kuin Pisto ja se kyllä aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Eläinlääkäri antoi molemmille mukisematta rajut kolitulehduslääkkeet ja ehkä juuri nopeasta ja tehokkaasta hoidosta johtuen molemmat olivat jo iltapäivällä ihan terveen näköisiä ja söivät hyvällä halulla. Itse asiassa Rosetti söi ihan normaalisti koko ajan ja maitonäytteiden bakteeritutkimuksissa Rosetilta löytyikin Lactobacillus spp (ihan uusi tuttavuus utaretulehduksen aiheuttajana) eikä koli, kuten kaikilta muilta. No nyt näyttäisivät kaikki potilaat olevan täydessä iskussa taas, Rosetti kuitenkin ainoana 4-pyttyisenä.
Ensi viikolla alkaa taas luokituskierros ja sitä ennen olisi vielä ehdittävä kirjoittaa Ayrshire-lehteen tulevia juttuja. Hieman huono ajoitus luokituskierroksen ja lehden teon osuminen päällekkäin, mutta eiköhän sitä tälläkin kertaa molemmista selvitä kunnialla.
|
|
15.8.2007
Eilen illalla iltalypsyn aikaan syntyi Ulleville tyttövasikka Ylle-Villa, jonka isä on Yellow Briar Journeyman. Sonniputki on ollut niin päättymättömän tuntuinen, että tämä toinen journeymanilainen lehmävasikka otettiin riemunkiljahduksin vastaan. Lilli oli auttamassa iltalypsyllä, mutta ei hommista tahtonut tulla mitään, kun hänen piti koko ajan käydä katsomassa poikimisen etenemistä ("ihanan väriset etujalat") ja saada väliaikatietoja ("huutakaa heti kun se on tullut puoliväliin"), jotta olisi MAHDOLLISIMMAN nopeasti selvinnyt onko sieltä tulossa lehmä- vai sonnivasikka. Itse vasikan maailmaan pukkaaminen oli ohi parissa minuutissa sen jälkeen kun sain käännettyä taakse päin koukistuneen toisen etujalan suoraksi. Helppo homma, vaikka vasikka oli 14 vrk yliaikainen!
Viime päivinä olen käynyt Yvesin kanssa kirjeenvaihtoa ja koittanut selvittää seuraavan luokituskierroksen ajankohtaa. Varauksia on jo alkanut tulla ja kesäkuultakin niitä oli muutama varastossa, joten olisi hyvä päästä pikkuhiljaa suunnittelemaan kiertojärjestystä, yhdistyksen kotisivuille olisi laitettava tietoa, samoin lomittaja olisi varattava hyvissä ajoin. Sen verran tarkistin eilen lomatoimistosta, että syys-lokakuun vaihteessa on lomittajallamme vielä listassa hyvin tilaa, kunhan nyt ei vaan kukaan muu ehdi varata lomaa juuri silloin. Hups, meinasi tärkein asia unohtua. Siis Yvesin kanssa viestitellessä kysyin tietysti hänen mielipidettään Farmarin huutokaupasta ostetusta pikkuhiehosta St Martin Yesterday ET:stä. Ja tässäpä Yvesin kommentti (pisti hymyä huuleen): "First of all regarding the calf that you've bought with the Huitty boys, that's good for you. Everest was a real good cow and the full sister of your calf here in Québec looks very nice, she was showed at Trois-Rivieres in early July. That's a real good deal for you, congratulations."
Tämän päivän ohjelmassa on vielä käynti eläinlääkärin vastaanotolla. Lunan kanssa pitäisi mennä koiranäyttelyyn Vantaalle 1.9. ja huomasin, että rokotusten uusiminen on jäänyt vaiheeseen. Siis koiralle piikkiä pintaan. Lisäksi lauantain Lakeus-näyttelyyn tarvitaan eläinlääkärin todistus karjan terveydentilasta ja pitääpä vielä muutama laatikko umpeenpanolääkkeitäkin hommata. Nämä asiat kun tulee hoidettua ja lisäksi ruokaostokset, niin tämän päivän keikka ihmisten ilmoille onkin suoritettu. Huomenna pitää aloittaa näyttelyhiehojen klippaus. Melkein tekee mieli sanoa, että onneksi viimeistä kertaa tänä kesänä... |
|
|
10.8.2007
Viime päivät on saatu nauttia todellisista kesähelteistä eikä juuri nyt tarvitse enää valittaa kuraisista pelloista, sillä maat ovat kuivuneet melko nopeasti. Lehmät kieltäytyvät ulkoilemasta päiväsaikaan, vaikka navetan ovi onkin kutsuvasti auki. Sporttisin - Tonttu - on löytänyt hyvän makuupaikan ulko-oven edestä, n. 50 cm pihan puolelta. No, mikäs siinä on maatessa, kuiva maa ja näkee pihan tapahtumat. Iltalypsyn jälkeen lehmät lähtevät kuin yhteisestä sopimuksesta marssimaan isolle laidunlohkolle, joten laidunnus toteutuu meillä sittenkin, ainakin muodollisesti.
Lapset ovat päässeet jo toistamiseen nauttimaan kauniista kesän uintikeleistä mökille serkkujen kanssa. Talossa on ollut todella hiljaista (ja siistiä), kun nuoriso on ollut purkamassa energiaansa toisaalla. Sain jopa pestyä parikymmentä mattoa tänä "hiljaisena aikana" ja nyt kyllä taisikin olla viimeiset hetket saada matot kuiviksi ulkosalla. Taivas alkaa kerätä pilveä sen suuntaisesti, että saattaa olla ukkosta tiedossa.
Navetalla on ollut suoranainen poikimaruuhka. Viime maanantaina 6.8. saimme peräti 3 uutta sonnivasikkaa taloon. Voi sitä ketutuksen määrää, olis jo ollut aika tulla lehmävasikoita enemmälti. Maanantaiaamuna oli isä jätetty nukkumaan ja Lilli tuli kanssani aamunavettaan. Työn aloitus kuitenkin viivästyi, sillä Suttura oli juuri ryhtynyt poikimapuuhiin. Yllättävän helposti saimme maailmaan tosi kookkaan pojan Modestista. Suttura on ollut poikimisensa jälkeen tiptop kunnossa ja maitoa virtaa. Maanantaisen aamunavetan jälkeen lähdimme lasten kanssa shoppailemaan uusia kouluvaatteita ennen kuin he lähtevät mökkeilemään. Eipä kauaa ehditty kaupoissa vielä viihtyä, kun Jouko soitti, että Tiikki teki heti perään sonnikaksoset Kellistä. Meni sitten hukkaan tämäkin kanukki+Kelli -kokeilu kun ei tullut lehmävasikkaa. Tiikin pojat ovat yllättävän samankokoisia ja reippaita, taisivat syntyä jonkun päivän etuajassa. Tiikin utare on tullut melko takaraskaaksi, mutta on silti toistaiseksi paremman näköinen kuin etukäteen arvelin. Kun näistä poikimisista oli selvitty, teki Unge-Lisa seuraavana päivänä lopulta tilauksessa olleen lehmävasikan Yellow Briar Journeymanista. Oikein hyvän näköinen tytteli ja kooltaan juuri sopiva hiehopoikimiseen. Unge-Lisa oli sitten eka Connilainen, joka meillä poiki. Ei mitään moitittavaa toistaiseksi - rakenne, luonne ja lypsynopeus ok. Journeymanista ei ole tainnut vielä tulla muille vasikoita, tai en kyllä ole ihan varma tästä, siksi mielenkiinnolla odotettu poikiminen. Seuraavaksi olisi vuoro Ullevilla, jonka poikiminen on tätä kirjoitettaessa jo 6 pv yli lasketun ajan. Ullevilla on myös Journeyman-tiineys.
Ensi viikon alussa alkaa valmistautuminen Lakeus-näyttelyyn. Toivottavasti hiehot osaisivat tällä kertaa käyttäytyä paremmin kuin Farmarissa. |
|
4.8.2007
Taas on ehtinyt vierähtää viikko pikavauhtia Farmari-näyttelyn jälkeen. Hyvä tarkoitus oli tulla heti kirjoittamaan tänne iloiset näyttelyuutiset, mutta mutta... Näyttely ei osaltamme olisi kyllä voinut juuri paremmin mennä. Meillä oli mukana 3 eläintä - Joukolan Vaavikki, Joukolan Vohveli ja Joukolan Yanni-Lisa - ja näistä Vaavikki tuli Junior Championiksi, Vohveli sai "honorable mention" eli tuli tavallaan hiehojen championkehässä kolmanneksi ja Yanni-Lisa taas kunnostautui junnukehässä, jossa Lilli nappasi voiton. Jerseyhiehomme Brita tuli Huitin Holsteinin kyydillä ja sekin pärjäsi pienessä jerseyluokassa kivasti ollen toinen. Lisäksi Brita oli ahkerassa junnukäytössä; Ola tuli sen kanssa luokassaan neljänneksi ja Rannan Sini otti peräti junior handler championin! Brita alkaa yhä enemmän muistuttaa psk-Raanua, jota oli mukava taluttaa junnukehässä ja jota useita kertoja lainasimme jollekin tarvitsevalle. Tuntuu mukavalta, että karjanomistajat voivat tehdä tällaista yhteistyötä. |
|
|
|
|
|
|
|
Chris Studer lupautui esittämään Vaavikkia kehässä ja tässä jo marssitaankin reippaasti ykköspaikalle. Vaavikki oli päättänyt näyttää Chrisille huonoimmat puolensa ja siksipä Chris käytti kilpailupäivää edellisen yön Vaavikin (ja myös Vohvelin) kehäesiintymisen hiomiseen. Jostain syystä hyvin monet näyttelyeläimet vikuroivat kehän toisella sivulla. Puoli kehää mentiin asiallisesti, mutta kun käännyttiin kohti poistumisporttia ja kovaäänistä, alkoi temppuilu. Chris näytti kuitenkin ammattitaitonsa ja sai Vaavikin esiintymään mallikelpoisesti kilpailuluokassa ja alakuvassa nähdään lopputulos: Vaavikista leivottiin Junior Champion. Myös Lilli pääsi hetkeksi pitelemään voittajaa.
Vaavikki oli myös junnuhiehona Teiskonlahden Kirsillä ja hienosti Kirsi tuli luokassaan toiseksi, vaikka Vaavikki ei, kuten jo aiemmin mainitsin, ollut parhaassa esiintymisvireessä. Kirsille vielä kiitokset Vohvelin ansiokkaasta esittämisestä sekä kaikesta muusta avusta näyttelypäivänä! |
|
|
|
Perjantaina eli junnupäivänä järjestettiin Haka-eläinten huutokauppa. Tietenkään ei tarkoitus ollut mitään ostaa, mutta kuinka ollakaan, ostimme viimeisenä myyntiin tulleen puolivuotiaan alkiovasikan St Martin Yesterday ET:n kimppaan Hannun ja Mikon kanssa. Yesterdayn polveutuminen oli kiinnostava ja kun se vielä näytti hyvin onnistuneelta yksilöltä esiintyessään huutokauppakehässä pää korkealla ei meidän kauaa tarvinnut Hannun kanssa miettiä lähdemmekö huutamaan pikkuhiehoa. Jostain syystä, ja meidän onneksemme, huutokauppayleisö oli viimeisen eläimen kohdalla kovasti vähissä eikä Yesterdayn hinta kohonnut liian korkeaksi. Kyllä sitä taas tuli uutta virtaa tämän ostoksen myötä. Näin siis kävi Farmarissa, että kolmen eläimen kanssa sinne mentiin ja neljän kanssa tultiin kotiin! Yesterday on muuten meidän eka kimppaeläin, joka asuu meidän karjassamme! Näistä kimpoista minä tykkään. |
|
|
|
|
|
Yesterdayn uudet ja vanhat omistajat ryhmäkuvassa. Kiitokset Kati Juntuselle ja Ari Luukkoselle hyvästä vasikan alkukasvatuksesta, tästä on meidän hyvä jatkaa. |
|
Sitten viime kirjoituksen on ehtinyt syntyä 2 alkiovasikkaa. Ensimmäinen niistä ponnisti maailmaan juuri ennen kuin starttasin eläinkuljetuksemme kohti Kuopiota ja Farmaria. Silloin saimme sonnivasikan yhdistelmästä Lagace Trident Modaline (Modemin emä) x Dilligent, jonka poiki UJ Linda. Onneksi samaa yhdistelmää oli jäljellä vielä toinen alkiotiineys, josta Umiko pyöräytti viime yönä lehmävasikan meille!!! Tarjoamme sonnipoikaa Lagace Yolly ET keinosiemennykselle, mutta jos se ei kelpaa, niin kasvatamme sen tilasonniksi, koska sillä on mukavasti vähän erilainen suku eikä sonnin emääkään pääse moittimaan. Lehmävasikasta tuli Lagace Yelly-Modaline ET ja siitä tietysti odotamme hyvää lehmää aikanaan.
Säät ovat olleet hirmu sateisia pitkin heinäkuuta eikä vieläkään näytä miltään korkeapainesäältä, vaikka tänään aurinko onkin paistanut kauniisti. Lämmintä on kylläkin ollut, mutta ilma on kosteata ja pellot melkoista kuraa lehmien kulkureiteiltä. Lapset ovat päässeet täältä kotiaskareiden parista mökkilomalle Mökämäkeen Renkajärven rannalle. Vein heidät sinne torstaina ja huomenna pitäisi lapsityövoima saada takaisin tänne Marttilaan. Lapsilla kuuluu olleen hauskaa, ohjelmaan on sisältynyt saunomista, uimista, onkimista, majan rakentamista, myymäläautolla käyntiä ynnä muuta suomalaiseen kesään liittyvää. Kyllähän nuo ovatkin ansainneet kesäänsä välillä muuta kuin kodin navetta-askareita. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|