takakorkeus 139 cm
emä: Joukolan Uma-Lisa ET-AF-GP84
emänisä: Conn
| 04.01.2011 | 7606 - 3,89 - 3,54 | L (Potter) | Visserdale Iris-Omega ET |
| 14.06.2012 | 10623 - 4,40 - 3,59 | S (Ristourn) | |
| 28.02.2014 | L (Ideostar) | Joukolan Lumi-Lisa |
Ammu-Lisa kantoi alkiota Blackaddar Omega x Potter ja nyt saatiin eka potterilainen lehmävasikka tähän taloon Ammu-Lisan pyöräyttäessä alkiosta lehmävasikan! Vassu on ollut hyvin pirteä tapaus ja odotukset on korkealla.
Ammu-Lisa on eka pokerilainen, jonka luonnetta ei pääse kehumaan. Se on hiukan arka ja selvästi ärtynyt kun utaretta pyyhitään, joten potkurauta on toistaiseksi pakollinen apuväline. Ammu-Lisalla on erikoinen utare, sillä se on pelkkä kova laatta, jossa sojottaa sievästi alaspäin 4 tasakokoista vedintä. On käsittämätöntä mistä Ammu-Lisa pusertaa 25-27 kg maitoa, kun utaretta ei oikeastaan edes ole. Sanoisin, että tämä lehmä vaatii aikaa kehittyäkseen lehmän näköiseksi.
4.9.2011
Ammu-Lisan uutiset eivät ole kummoisia, sillä lehmä lypsää edelleen samaa mitä tammikuussa, elokuun mitta oli 27,4 - 3,64 - 3,61 ja solut 12. Maito, pitoisuudet ja solut siis ok, mutta tiineeksi ei ole vielä tullut. Ammu-Lisan piti olla keväisestä siemennyksestä kantava, mutta tarkastuksessa huomattiin, että eipäs ollutkaan. Nyt on tehty uusi yritys 30.8. ja toivoa sopii, että jo tärppäisi tästä toisesta siemennyksestä. Luonteeltaan Ammu-Lisassa ei enää ole moitittavaa, potkurautaa ei ole alun jälkeen tarvittu ollenkaan ja klippauksestakin se suorastaan nauttii. Nyt odotellaan Yvesiä syksyn käynnille ja toivotaan, että Ammu-Lisa vähän petraisi luokitustulostaan, sillä ainakin omaan silmään lehmä on oikein mukavan näköinen ja selvästi kehittynyt parempaan suuntaan alkuvuodesta.
Kyllä me oikein oltiin katsottu Ammu-Lisaa, sillä myös Yvesin mielestä tyttö oli kehittynyt oikeaan suuntaan ja tämä palkittiin uudella luokitustuloksella AF-GP81 mikä tarkoittaa 4 pisteen nousua edellisestä. Viereinen kuva on otettu luokitustilanteesta ja kuten näkyy, niin Ammu-Lisa päätti olla lukittumatta ruokintapöytään. Se oli pakko luokittaa tällaisessa vapaassa asennossa, mutta hyvinhän tuo sujui. Ammu-Lisa on tosi kiltti ja helppo lypsyasemalla, ei potki ja liikkuu ripeästi sekä omatoimisesti, mutta arka se on edelleen.
Ammu-Lisasta on kehkeytynyt helppo ja miellyttävä lehmä toisen poikimisen myötä. Utare näyttää hyvältä ja maitoa tulee hyvin, eka koelypsy heinäkuussa oli 38,0 kg ja nyt käydään jo 40 kg paremmalla puolella. Harmittaa, että syntynyt vasikka oli sonni, sillä olisin mielelläni ottanut tältä rouvalta lehmävasikan. Toivotaan parempaa tuuria ensi kerralla.
19.1.2013
Ammu-Lisalle ei kuulu parasta mahdollista, sillä se kärsi poikimisensa jälkeen tosi pitkään jälkeisten aiheuttamasta kohtutulehduksesta eikä siemennyksiä päästy edes aloittamaan. Nyt on kertaalleen siemennetty, mutta siitä se ei jäänyt kantavaksi ja edelleen odotellaan normikiimaa tulevaksi. Tahtoo epätoivo iskeä tämän kanssa. Ammu-Lisa olisi liki täydellinen lypsikki muuten, jos tuo lisääntymispuoli kävisi helpommin. Tai ilmeisesti vika on meidän umpiajan kivennäisruokinnassa, mutta se ei tahdo onnistua sitäkään vähää laidunaikana ja seurauksena on ollut useita jälkeisten jäämisiä ja niiden aiheuttamia kohtutulehduksia. Ammu-Lisa on lypsänyt tosi kivasti ja tasaisesti, koelypsyt ovat olleet 38,0 - 39,3 - 37,9 - 35,6 - 35,1 - 35,0 - 33,1 kg ja keskisolut 90. Näillä tehdään jo selvä parannus ensimmäiseen kolmenollavitoseen verrattuna, mutta olisihan se mukavaa saada lehmä vielä uudestaan poikimaan, kun ei rakenteessakaan ole moitittavaa.
5.10.2013
Sinnikkyys palkittiin ja Ammu-Lisa saatiin kantavaksi. Siinä sivussa lehmä tekaisi yli kymppitonnin kolmenollavitosen. Ammu-Lisan odotetaan poikivan Ideostarista 20.2.2014.
25.8.2014
Ammu-Lisa teki kolmannella poikimisellaan kaivatun lehmävasikan. Valitettavasti jälkeiset jäivät tälläkin kerralla ja vasta nyt elokuulla on päästy siementämään ensimmäisen kerran. Ammu-Lisa on lypsänyt tasaisesti koelypsyjen ollessa 28,9 - 48,2 - 50,2 - 43,2 - 40,0 - 39,7 kg keskisoluilla 17. Lypsykaudesta olisi siis tullut erinomainen ellei tätä kirjoitettaessa Ammu-Lisa makaisi karsinassa kolin kourissa. Kyllä harmittaa! Onneksi lehmä syö ja juo, joten pakko olla optimisti ja uskoa, että elämä vielä voittaa. Kirjoitetaan sitten jatkoa, kun tiedetään miten kävi.