JOUKOLAN OMMELI-AF-G78, FIN-VG85, s. 21.6.2017
takakorkeus 149 cm
Ommeli luokitettavana tammikuussa 2020
1 x poikineena.
isä: Des Coteaux Miquelon ET
emä: Joukolan Mummeli
emänisä: Rosehill Blackthorn
Poikimiset ja 305 pv tuotokset:
01.07.2019 6338 - 4,50 - 3,87 S (Joukolan Z-Ombie ET) loi tiineyden yli 2,5 kk etuajassa
20.4.2020
Ommeli on jälleen kerran todistanut sen, että jos hieho luo tiineytensä eikä utare ole yhtään kehittynyt, niin kannattaa vain alkaa lypsää. Ommelin tiineys tosiaan meni harmillisesti kesken, sen piti poikia vasta syyskuun loppupuolella ja itse asiassa kukaan ei heti edes huomannut luomista, vaan Ommeli ehti olla päivän-pari hiehopihatossa, kun kuollut karvaton vasikka löytyi. Siinä mielessä on vieläkin suurempi ihme, että maitoa alkoi lopulta tulla jopa niin paljon, että paras mitta on ollut 23,3 kg ja noita 23:n mittoja on ollut useampia ja Ommelin lypsykäyrä on muutenkin ollut tosi tasainen. Eka mitta heinäkuun puolivälissä oli 16,3 kg ja nyt huhtikuun puolivälissä maitoa tuli vielä 17,9 kg ja tuotosta on kertynyt tähän mennessä jo lukemat 6095 - 4,45 - 3,89 ja solut ovat olleet todella matalat. Ja kohtahan tätä saa alkaa umpeuttaa. Sekin on ihmetyttänyt, että kun Ommeli talutettiin hiehopihatosta lypsyasemalle, niin se oli kuin vanha tekijä, ei jalkaansa nostanut, antoi vain maitonsa ja lähti lehmien joukkoon makuuosastoon. Sellainen se on ollut koko lypsykauden, kiltti, toimiva ja erittäin nopealypsyinen.

Ommelin elämäntarinassa on yksi juttu, mikä kaihertaa vieläkin. Nimittäin että tulikin pistettyä teuraaksi sen emä Mummeli lähes hetken mielijohteesta. Mummeli oli kiva rakenteeltaan, herui kolmeenkympiin, mutta omasi raivostuttavan tavan potkaista koneen pois vähän ennen kuin utare oli tyhjä. Sillä hetkellä lehmiä oli vähän enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja Mummeli sai lähtökäskyn eräällä lypsyllä kun se taas potkaisi koneen pois. Ihmistähän se ei potkinut, vain tuossa lypsyn loppuvaiheessa konetta. Jos olisi ollut kärsivällisyyttä hieman enemmän, niin mitä luultavimmin tuo tapa olisi jäänyt pois, on se muiltakin jäänyt. Niin se mikä tässä kaihertaa, on että Ommelin suku menee satatonnari Uusi-Suon Äppelsideriin (Ommeli - Mummeli - Emmeli - Äppelsider) ja koska Äppelsider oli sellainen todellinen tunnearvolehmä, niin sitä sukua olisi saanut jäädä enemmän meille. Ommeli on enää ainoa sukunsa edustaja ja senkin jatko on ollut tuon luomisen vuoksi aika ohuen langan varassa. Juuri nyt näyttää hyvältä ja toivotaan, että saamme pitää Ommelin vielä pitkään.

Meni hetki ennen kuin rouvaa päästiin uudelleen tiineyttämään, mutta sen jälkeen tarvittiin vain yksi siemennys, johon käytettiin pytyn pohjalta löytynyttä jämäholsteinia, jotta tulos olisi varma, ja tämähän toimi. Nyt Ommelin odotetaan poikivan Maxlifesta 1.8.2020. Toivottavasti saadaan Ommelista vielä joskus omanrotuinenkin vasikka.