OJAPELLON RANA-AF-F65 s. 9.12.2002

isä: Pardner emä: Nana emänisä: Haralan Etro

Rana hiehona Farmari-näyttelyssä...

...ja ensikkona kotioloissa

Poikimiset ja 305 pv tuotokset:

30.11.2005 9318 - 4,41 - 3,24 L (T.Miqur) Joukolan Ulappa 17.01.2007 S+L (Zodiak) sekakaksoset syntyivät kuolleina

Rana on ostettu vuosikkaana Nakkilasta Ojapellon karjasta, jossa lopetettiin lypsykarjan pito. Samalta tilalta tuli muita eläimiä Olavi Ahonkivelle, joten Rana meni yhteiskuljetuksella Olavin luokse Poriin laitumelle kesäksi. Joulukuun 2004 alussa Rana tuotiin yhdessä Jerry Lisan kanssa kotiin. Ranan oli määrä poikia tammikuussa 2005, mutta viikko tulonsa jälkeen se veresti eli ei edes ollut ollutkaan tiine! Näin Ranasta pääsi kehittymään todellinen ikäneito ennenkuin se poiki ensimmäisen kerrran. Tuloksena poikimisesta oli äitinsä värinen tyttövasikka Miqurista. Saa nähdä kasvaako siitä yhtä kookas kuin emästään. Nyt odotellaan kuinka Rana lähtee lypsämään, utare on ainakin poikimisen jäljiltä hyvin pienen ja napakan oloinen, mutta turvotusta on aivan liikaa. Eka koelypsy on takana ja lukemat 35,8 ovat vähintäänkin tyydyttävät. Utare on edelleen pienen oloinen sekä maitomäärään että lehmän kokoon nähden. Ranasta on kieltämättä kehittynyt melkoisen järeä lehmä. Jalat eivät ole parhaat mahdolliset ja ne osaltaan vaikuttivat kehnoon luokitustulokseen. Takakorkeus 148 cm. Eka 305 pv valmiina ja ihan kivan kokoinen kissankuppi saatiin täyteen. Odotetaan poikivan 19.1.2007 Zodiakista. Ranan jälkeläistuotanto koki takaiskun, kun se toisella poikimisellaan teki kuolleet sekakaksoset. Lehmä on muuten ollut kunnossa; utare terve ja lypsää mukavasti, mutta poikimisen jälkeen jääneet jälkeiset ovat aiheuttaneet niin pahan kohtutulehduksen, että sitä hoidellaan vielä kesäkuussa. Saakohan tätä lehmää ikinä siihen kuntoon, että pääsisi aloittamaan siemennykset? 23.9.2007 Syyskuussa todettiin, että tämän lehmän kohtua ei saada kuntoon, joten pakko oli laittaa teuraaksi. Kiva, rauhallinen lehmä, jonka olisi mielellään pitänyt vielä karjassa, kun utarekin oli ihan soluton ja edelleen tosi korkealla. Mutta jostain syystä luonto on järjestänyt niin, että lehmän pitää poikia aina silloin tällöin tuottaakseen maitoa, joten harmittelut eivät auttaneet tässä tilanteessa.