emä: Linda
emänisä: Ahtolan Jäävi
Matintalon Ripsa ensikkona
| 10.12.2004 | 7762 - 4,05 - 3,57 | 10.12.2004 loi 5 ½ kk:n tiineyden | |
| 19.12.2005 | 10386 - 3,51 - 3,26 | L + L (R.Danesco) | Joukolan Ultrawhite ja Joukolan Ultrabra |
| 04.12.2006 | 9649 - 3,93 - 3,47 | L + L (Conn) | Joukolan Fiksu ja Joukolan Frendi |
| 05.02.2008 | 11152 - 4,12 - 3,36 | L (K. He-Man ET) | Joukolan Aurinko |
| 01.03.2009 | 8753 - 4,00 - 3,42 | L + S (Journeyman) | Joukolan Empi ja sonni ilman nimeä |
| 02.05.2010 | S + S (Kellcrest Lucas ET) |
Korkein heruminen 27,6 kg.
Siemennetty Special K:lla ja odotetaan poikivan 24.12.2005.
Ripsa poiki toisen kerran vähän ennen joulua ja teki yllättäen lehmäkaksoset. Ikävä kyllä Ultrabra on todella pieni kooltaan, mutta toivotaan että se kasvaa normaaleihin mittoihin. Ultrawhite sen sijaan oli vähintään 40 kg syntymäpainoltaan, ja väritys nimensä mukainen...
Ripsan utare ei kasvanut liikaa toisella poikimisella, silti maitoa on alkanut tulla reippaanlaisesti.
Koelypsyt 37,1 - 44,2 - 43,1 - 39,2 - 38,7 - 35,9 - 34,1 - 34,2 - 22,7 (2.9.).
Tiinehtyi kerrasta ja odotetaan poikivan 9.12.2006 Connista.
Ripsa poiki kolmannen kerran muutama päivä ennen laskettua aikaa ja teki toisen kerran peräkkäin lehmäkaksoset! Tällä kertaa molemmat vasikat olivat hyvin samankokoisia. Poikiminen oli tapahtunut yöllä ja ilmeisesti kaikki oli mennyt hyvin, koska molemmat pikkuvassut olivat aamulypsyn aikaan jo jalkeilla. Ripsan utare on pysynyt hyvin kuosissaan.
Ripsa astutettiin kertaalleen Kellcrest He-Man ET:llä ja tuli heti kantavaksi, odotetaan poikivan 29.1.2008.
2.11.2007
Kolmas lypsykausi tuli täyteen 1.11. olleen mittalypsyn jälkeen. Tulos on hiukan huonompi kuin toka kausi, mutta ehkäpä kaksosvasikat jotenkin rasittivat lehmää - toivotaan ettei lehmä vain suunnittele enää uusia kaksosia. Ripsa on päällisin puolin ollut ihan teräkunnossa ja utare on taas loppu-lypsykaudesta kutistunut ja noussut ylöspäin.
8.2.2008
Ripsan neljäs poikiminen oli helppo ja nopea suoritus, vaikka syntynyt lehmävasikka olikin lähes shettiksen kokoinen. Tosi reipas vasikka ja Ripsa myös on täydessä iskussa.
2.7.2008
Ripsan neljäs lypsykausi on mennyt hyvin, lehmä on ollut terve ja se saatiin kerrasta kantavaksi. Ripsan odotetaan poikivan Journeymanista 23.2.2009.
Ripsan lypsykausi on sujunut hyvin ja sen 12 ed. kk näyttää lukemia 10552 - 4,03 - 3,31 ja solut vain 73.
Ripsa teki jälleen kaksoset! Ikävä kyllä nyt olivat vuorossa sekakaksoset. Annoin kuitenkin lehmäselle toiveikkaasti nimen, jos vaikka karvanäytteen perusteella se todettaisiin hedelmälliseksi. Ripsa selvisi urakastaan kunnialla ja on lähtenyt lypsämään erinomaisesti huolimatta siitä, että se poikimisensa jälkeen hetkellisesti näytti aika lonttokylkiseltä ja rasittuneelta. Parissa päivässä rouva oli kuitenkin taas entisellään ja maitomäärät ovat tällä hetkellä jo reilut 45 kg päivässä.
Kovasti oltiin pirtsakkaa tyttöä lumisella laitumella.
Tänä kesänä lehmillä oli jonkinlainen utaretulehdusbuumi ja viisi lehmää sai hyvin samoihin aikoihin tulehduksen. Näistä yksi oli Ripsa, joka olikin tähänastisen elämänsä ollut hyvin terve. Onneksi tulehdus meni ohitse ilman yleisoireita ja saimme kipeän neljänneksen helposti umpeutettua. Nyt Ripsa jatkaa kauttaan kolmipyttyisenä, mutta ilman soluja ja muutenkin näyttäisi kunto olevan kohillaan. Eläinlääkäri totesi Ripsan kantavaksi Kellcrest Lucas ET:stä ja odotettu poikima-aika on 1.5.2010.
2.2.2010
Kaiken hässäkän keskellä jouduttiin Ripsa umpeuttamaan etuajassa ja nyt vain odotellaan, että rouva parantelee itsensä nelipyttyiseksi uudestaan, ainakin ummessaoloajan pituuden pitäisi tähän riittää...
17.5.2010
No niin, Ripsan viides poikiminen meni sitten niin perseelleen kuin vain mahdollista. Rouva oli päättänyt tehdä jo neljännet kaksoset, mutta nämäpä eivät päässeet maailmaan omin avuin, vaan jouduttiin turvautumaan keisarinleikkaukseen. Vasikat olivat onnistuneet menemään täydellisesti ristikkäin, joten niiden kääntäminen tai asennon muuttaminen oli mahdotonta, siksi niitä ei myöskään saanut vedettyä ulos. Pienempi vasikoista oli takaa katsottuna vaakatasossa poikittain selkä edellä tulossa. Isompi vasikka oli kauempana suht. normaaliasennossa tulossa, mutta niin että pienempi oli sen etujalkojen välissä. Ylempää etujalkaa ei saanut työnnettyöä pienemmän pojan alle eikä alla olevaa etujalkaa ja päätä pystynyt työntämään taaksepäin.
Leikkaus sinänsä onnistui hyvin ja vasikat saatiin ripeästi ulos ja pojat olivat jopa niin pirteitä, että kävelivät jo karsinassa ennen kuin emän haava oli edes saatu ommeltua. Ripsa oli erittäin hyväkuntoinen myös, söi heiniä operaation aikana eikä puhettakaan, että olisi ollut makuulle menossa. Siitä huolimatta jotain kamalaa Ripsan sisuskaluissa tapahtui, sillä se kuoli 2 vrk:n kuluttua yöllä. Tuntui tosi pahalta, surulliselta, raivostuttavalta ja kaikelta muulta vastaavalta. Ja kun oikein halusi lisää harmin tunnetta, niin piti muistuttaa itseään, että Ripsalta jäi puuttumaan enää parisataa kiloa 50-tonnarin rajasta. Eipä tässä auta murehtia, ei sillä lehmää takaisin saa. Täytyy vain ajatella, että kunnioitettava saavutus on sekin, että lehmä poikii 6 kertaa ja tuottaa siinä ohessa neljät kaksoset.