emä: Joukolan Karkki
emänisä: Hyllela
| 25.06.2004 | 8321 – 4,3 – 3,56 | S (Jerry) | |
| 01.07.2005 | 9212 - 4,26 - 3,31 | S (Conn) | |
| 19.06.2006 | L (R.Danesco) | Joukolan Vohveli |
Kaunis lehmä, vaikkei sitten luokituspisteitä saanutkaan enempää - kokoa pitäisi olla enemmän, samoin takakiinnitys voisi olla parempi.
Korkein heruminen ensikkona 32,1 kg. Toisen poikimisen jälkeen herunut 49 kg. Toivottavasti lypsykäyrä on yhtä tasainen kuin ensikkona, silloin tuotoskehitys on huomattava. Risella nosti luokitustaan toisen poikimisen jälkeen G76:sta GP81:een ja takakorkeuskin oli kasvanut 143 cm:iin.
Kantava sonnista Rounion Danesco-AF-VG85 ja odotetaan poikivan 17.6.2006.
Risellan kolmas poikiminen aiheutti pieniä epätoivon hetkiä huolimatta siitä, että se vihdoinkin poiki odotetun lehmävasikan. Risella poiki yksikseen yöllä makuuosastoon, josta se löytyi aamulla halvaantuneena. Risella saatiin siirrettyä ulos pellolle ja siellä se makasi sitkeästi vaikka eläinlääkäri kävi antamassa kalkkia 3 kertaa. Lopulta Risella nousi "kolmantena päivänä kuolleista" ja käveli navettaan. Sen jälkeen se on ollut aivan terve ja syönyt hyvin. Heruminen on tosin - ehkä onneksi - lähtenyt hitaasti käyntiin, olihan se sentään 3 ekaa päivää käytännössä lypsämättä ja melko vähällä syömisellä. Toivottavasti Risella pysyy tästä eteenpäin terveenä, sillä utare näyttäisi säilyneen edelleen kuosissaan.
Toisin kävi kuin yllä kirjoitin. Risella alkoi kyllä lypsää hyvin ja oli oikein mainiossa kunnossa, mutta jostain merkillisestä syystä Risellan jokaiseen neljännekseen tuli korkeat solut, lättypannussa näkyi neljä kirkkaanviolettia klimppiä, silti utareesta ei kertaakaan tullut näkyvästi huonoa maitoa eikä se ollut päälle päin kova tai muuten tulehtuneen oloinen. Viimeisimmässä tarkkailunäytteessä oli soluluku kunnioitettavat 2,5 miljonaa. Eipä oikein löytynyt motivaatiota ryhtyä utareen lääkitsemiseen ja ainoa osoite Risellalle oli Paimio. Oli taas kerran vaikeata tehdä päätös teuraaksi ilmoittamisesta ja sainkin sitä vetkutettua pari kuukautta. Koko sen ajan lypsettiin kaikki maito vasikoille. Järkevää? Koko syksyn on ollut mielessä Alicen viimekesäinen lause, kun hän ehdotti, että otetaan Risellasta vielä etuviisto syöntikuva, jossa utare näkyy, "because yuo never know what happens". Liekö Alicella ollut joku etiäinen. Minä en olisi arvannut, että Risellalle käy näin, kerrankin kun olisi lehmää voinut pitää sen vuoksi että rakenne on kestänyt. Onneksi jäi lehmävasikka Vohveli. Kiitokset meidän valokuvamallille!