DE LA PLAINE SING ET-AF-GP80, s. 14.11.2016
takakorkeus 144 cm
Sing 1 x poikineena heinäkuussa 2019
isä: Lessard Jumper
emä: De La Plaine Reality Sting
emänisä: Palmyra Tri-Star Reality
Poikimiset ja 305 pv tuotokset:
06.01.2019 7722 - 4,66 - 3,90 S (Athenos) Joukolan RollingStone
22.01.2020 9146 - 4,67 - 3,70 S (Rafting)
25.12.2020 S (Amarula)
30.5.2019
Sting on tullut meille AWS:n Sale of Starsista ja oli sellainen ns. "pakko saada" tapaus. Olin aikaisemmin ostanut itse neljä melko tyyristä Sting x Jumper alkiota De La Plainesta, mutta vaikka kaikki alkiot tiineyttivät, niin käteen jäi pelkkä tyhjä. Tapaus 1: Ensimmäinen alkiotiineys meni kesken aika myöhään eikä kantajahieho varsinaisesti poikinut mitään, vaan valutti vasikan pikkuhiljaa ulos. Hiehoa hoidettiin pg-piikityksin, mutta niinpä siinä lopulta kävi, että hiehoa ei saatu enää uudestaan kantavaksi, vaan se joutui lopulta teuraaksi, olisi ollut mieleinen ayrshirehieho. Tapaus 2: Toinen tiineys oli myös jo huomattavan pitkällä, kantaja oli poikimassa joskus loppukesällä, kun hieho juuri ennen laitumellelaskua oli päättänyt hirttäytyä vanhassa navetassa parteensa. Oli muuten aika hyvä holsteinhieho vielä kyseessä. Pikkasenko harmitti, mutta se siitä. Tapaus 3: Seuraavana syksynä siirrettiin viimeiset kaksi alkiota, jotka molemmat taas tiineyttivät. Ensimmäinen vasikka syntyi alkukesästä, mutta tuli takaperin jalat ylöspäin. Olin yksin kotosalla, mutta sain vasikan käännettyä ja kohtuullisen nopeasti uloskin - LEHMÄvasikka - mutta se ehti vetää limoja keuhkoihinsa nopeasta toiminnasta huolimatta. Vasikka kyllä piristyi, joi ihan hyvin (ja oli ihan mahdottoman nätti!), mutta alusta asti keuhkot rahisivat. Eläinlääkärikin kävi tutkimassa ja kahteen kertaan pistettiin antibioottikuurille, mutta eräänä aamuna kuukauden ikäinen vasikka löytyi kuolleena iglustaan. Ei onneksi harmittanut yhtään. Tapaus 4: Viimeinen alkiotiineys oli syntymässä heinäkuulla ja kantajaa tietysti seurattiin suurennuslasin kanssa, jotta poikimisen merkit havaittaisiin ajoissa. Havaittiin kyllä, mutta kuitenkin sen verran myöhässä, että poikiminen oli tapahtunut juuri ennen aamulypsyä - LEHMÄvasikka - mutta kuten joskus harvoin käy, niin lehmä oli poikinut takapää seinää vasten ja vasikka oli pää kaksin kerroin taittuneena ja kuolleena limakasassa. Ei taaskaan harmittanut, ei sitten yh-tään. Kun sitten Talvinäyttelyn alla Laitisen Jari otti yhteyttä ja kertoi antavansa huutokauppaan toisen omista Sting x Jumper alkiohiehoistaan, niin tuli välittömästi tunne, että kohtalon sormi osoitti allekirjoittanutta ja kertoi, että sinulle annetaan vielä yksi tilaisuus. Niinpä sitten Sale of Starsissa onnistuimme saamaan itsellemme kyseisen hiehon ja nyt se asustaa täällä meillä ensikkolehmänä, joka on jo uudestaan tiineenä toista poikimista varten. Tykkäämme Singistä kovasti, se on kivan kokoinen, hyväutareinen ja todella nopealypsyinen. Tuotospuolen meriitit ovat koelypsyissä mitattuna tällaiset: 25,8 - 30,7 - 33,2 - 35,6 - 33,6 - 30,9 - 28,1 - 28,2 - 26,7 - 26,1 kg. Kertasiemennyksellä tiineeksi ja odotetaan poikivan Raftingista 10.1.2020.

Surullista tässä Singin tarinassa on se, että Laitisen Jari ei ole tätä enää näkemässä, mutta lähetämme hänelle sinne pilven reunalle kiitokset spesiaalihiehosta, jonka omistajiksi pääsimme Jarin ansiosta.

13.4.2020
Singin toinen poikiminen meni hienosti, mutta sitä toivottua lehmävasikkaa ei vain kuulu ei näy. Onneksi Singillä on muuten kaikki hyvin ja se on lähtenyt kivasti lypsämään, koelypsyt ovat olleet 28,8 - 44,0 - 44,7 - 42,6 - 40,3 - 38,1 kg ja solut aivan minimaaliset, viime näytteissä 16 ja 10. Sing on myös päästy jo kertaalleen siementämään, mutta tämähän nyt ei viime kaudella tullut tiineeksi ihan sormia napsauttamalla, joten ei ole sanottua, että tälläkään kertaa. Yritetty kuitenkin on.

3.3.2021
Eipä saatu lehmävasikkaa Singiltä vielä kolmannellakaan poikimisella, vain pelkkä kuollut täysiaikainen sonnivasikka. Onneksi Sing lähti heti lypsämään hienosti eikä poikimisesta jäänyt sen ihmeempää jurottavaa. Jostain rouva kuitenkin kehitti helmikuussa itselleen hiivatulehduksen toiseen takaseen ja sitä on nyt jouduttu lypsämään eroon. Ohuesti harmittaa, kun lypsykausi ehti lähteä niin mainiosti käyntiin - paras koelypsy 45,3 kg. Piti oikein kahdesti tutkia mikä utaretta vaivaa, mutta sama tulos oli kummallakin kerralla, hiiva yhdellä plussalla. Tätä kirjoitettaessa vaiva on jo aika tavalla helpottanut, mutta utareen toispuoleisuus vaikutti sen verran helmikuun luokituskierroksella, ettei Sing nostanut tulostaan, vaikka meidän mielestä muuten kyllä olisi voinut olla aihetta.