takakorkeus 146 cm
emä: Creek Home Zora 5
emänisä: Romeo
...ja takaa.
Paras koelypsy 33,9 kg.
| 17.08.2008 | 9083 - 4,21 - 3,77 | L (Poker) | Joukolan Z-Alisia |
| 26.09.2009 | L (Remington) | syntyi kuolleena |
25.10.2008
Velvetistä on kehittynyt aivan ihastuttava lehmä, niin käytökseltään kuin ulkonäöltäänkin. Luokitustulos oli hienosti AF-GP82 ja myös Velvetin, kuten muutaman muunkin, Yves arveli vielä nostavan tulostaan. Velvet muuten sai 9 sekä takakiinnityksen korkeudesta että leveydestä, etukiinnityksestä ei sen sijaan tullut ihan parhaita pisteitä.
Velvet on ruvennut lypsämään hyvin, sellaista reilua 30 kg tasaisesti. Kumpa tämä mieleinen lehmä vain pysyisi terveenä ja välttyisi kaikilta haavereilta. Niin ja tiinehtyisikin vielä...
23.1.2009
Tämän lehmän kanssa on ilo työskennellä. Velvet on periaatteessa mitä huomaamattomin lehmä, mitä nyt sen viehko olemus ottaa silmään aina lehmien joukossa liikkuessa. Velvetin lypsykäyrä on toistaiseksi ollut erittäin tasainen, koelypsyt tähän mennessä 30,2 - 32,1 - 33,9 - 32,5 - 31,0 kg. Ja ettei hyvä loppuisi tähän, niin Velvet saatiin yhdellä siemennyksellä kantavaksi ja odotetaan nyt poikivan Remingtonista 19.9.2009.
12.4.2009
Tätä voi nyt tyytyväisenä kirjoittaa: Velvet nosti luokitustaan maaliskuussa ja on nyt AF-GP84. Lehmä on koko ajan näyttänyt paremmalta ja paremmalta ja odotukset luokituksen nostolle olivat kovat ja nousivathan ne pisteet jo oikein mukaviksi!
Viereinen kuva on otettu Ammujaisissa 10.7. jolloin karja-ryhmämme oli juuri saanut kylmän vesikylvyn päälleen, joten Velvetin ilme ei ole kaikkein terävimmillään. Vaihdetaan uusi kuva, jos parempi tulee vastaan. Velvet on pysynyt hyvässä kunnossa ihan loppu-lypsykaudelle asti, mutta osallistu-minen Ammujaisiin oli silti pitkään vaakalaudalla maitomäärän alkaessa aleta vauhdilla kohti 20 kg päivätuotoksia. Luokkavoitto ja honorable mention olivat silti saavutuksena, joten kannattihan se näyttelyreissu tehdä. Velvet on nyt saanut ekan 305 pv tuotoksen täyteen ja siinäkään ei moittimista.
Tätä ei vieläkään tahdo saada kirjoitettua tänne, niin paljon harmittaa. Menetimme nimittäin Velvetin ns. oman käden kautta heti toisen poikimisen jälkeen. Velvet oli yöllä poikinut kuolleen lehmävasikan ja koska se oli hieman alavireinen niin teimme hieman "ylihoitamista" ja annoimme sille varmuuden vuoksi pellavansiemenlimaa. Mutta järkytykseksemme Velvet vetäisi liemet suoraan keuhkoon ja se olikin sitten siinä. Vaikka saimme heti eläinlääkärin paikalle ja lehmään lyötiin kaikki mahdolliset antibiootit ja tropit, niin mikään ei enää pelastanut, vaan parin päivän päästä Velvet tuupertui omaan karsinaansa. Se ei enää saanut happea tarpeeksi ja ilmeisesti pumppu teki tenän lopulta. Vieläkin tätä kirjoittaessa kyrsiin niin, että henkeä salpaa. Tässä oli meidän karjassa sellainen lehmä, joka monilta ominaisuuksiltaan hipoi täydellistä ainakin omistajan näkökulmasta. Kaikkein pahinta on ajatella kuinka hirveän lopun järjestimme tälle ihanalle lehmäyksilölle. No, ei tästä voi muuta kuin ottaa opiksi, vaikka kalliit oppirahat tuli kyllä maksettavaksi. Ainoa lohtu on se, että Velvetiltä jäi kaksi pokerilaista tytärtä, joista toista eli Joukolan Z-Alisiaa aiomme huuhtoa nyt loppuvuodesta. Toivottavasti sitä kautta saamme tätä sukua lisää karjaamme. Nyt on siis siirrettävä ajatukset tulevaisuuteen.
