VT B. ELEGIA-GP81 (Can) s. 4.4.2013
isä: Gen-I-Beq Brawler
emä: Velthuis Goldwyn Elegant ET
emänisä: Braedale Goldwyn
Poikimiset ja 305 pv tuotokset:
10.07.2015 9734 - 4,10 - 3,65 L (Sammy) Joukolan E. Marilyn
29.10.2016 10916 - 4,33 - 3,66 S (Upright)
01.11.2017 12408 - 4,51 - 3,63 L (Doorman) Joukolan E. Orion
02.12.2018 L (Control) Joukolan E. Bibian
28.12.2015
Elegia ostettiin meille Vanhatalon hudarista syksyllä 2014, jolloin se kylläkin jäi ensin myymättä, mutta hierottiin sitten kaupat jälkikäteen. Elegia on ollut kaikin puolin ok muuten, mutta ilman mitään ennakkovaroitusta se kävi pari-kolme kertaa ihmisen päälle hiehotarhassa. Tämän vuoksi poikimiseen varauduttiin kaikin mahdollisin konstein, jotta ei kukaan jäisi jalkoihin, jos äiti sattuisi hurjistumaan. Kaikeksi ihmeeksi ja onneksi mitään tällaista ei tapahtunutkaan, vaan nyt lypsylehmänä Elegia on käyttäytynyt ihan mallikelpoisesti. Ei potki lypsyllä eikä ole tuuppinut ketään. Ehkä se joskus tulee lähelle tuijottamaan vähän liian intensiivisesti, mutta nyt kun tapauksen tuntee, niin osaa olla varovainen, jos Elegian päässä sattuisi joskus napsahtamaan. Syntyneestä lehmävasikasta olemme olleet hyvillämme, sillä näin saatiin suku jatkumaan.

Elegia on lypsänyt kivasti koelypsyt 33,8 - 37,6 - 39,3 - 35,2 - 32,7 - 33,5 - 31,2 - 30,1 - 32,2 - 30,7 - 31,2 kg. Solut ovat nyt parissa viime näytteessä olleet koholla, mutta mitään tulehdukseen viittaavaa ei ole ilmennyt.

Chantal luokitti Elegian lokakuussa GP81, mihin olemme ihan tyytyväisiä. Yllä oleva kuva on otettu luokitustilanteesta, mutta kuva ei ole paras mahdollinen, sillä Elegia oli irrallaan ja hiihteli karsinasta toiseen ymmärtämättä, että kuvaaja kulkee perässä saadakseen onnistuneen kuvan.

Elegia ehdittiin jo kerran todeta tiineeksi, mutta sitten tuli varhaisluominen ja nyt on siemennetty uudestaan 4.12.2015 Impressionilla. Kohta päästään tarkistamaan löytyykö tiineys.

29.5.2016
Eipä ollut Elegia tiine tuosta em. siemennyksestä, mutta nyt pitäisi olla seuraavasta yrityksestä. Odotetaan poikivan 23.10.2016 Uprightista.

18.4.2017
Elegia pyöräytti harmillisesti sonnivasikan, mutta on hyvitellyt tekostaan lypsämällä tasaisen hyvin. Koelypsyt ovat olleet tähän mennessä 37,2 - 42,6 - 41,1 - 43,3 - 44,9 - 41,1 - 42,1 - 42,9 - 39,8 - 39,3 - 37,4 kg. Se mikä on huonoa, on että Elegialla on ollut pientä fiffeliä utareessa pitkin kautta. Solut nousevat yhtäkkiä ja toisesta takasesta tulee pikkuhitusia. Nelkkua on lypselty eroon kun ei olla haluttu koko lehmää lääkitä ja tadaa, maito muuttuu normaaliksi ja solut häviävät. Sitten menee jonkun aikaa hyvin ja rumba alkaa taas. Korkeimmillaan solut olivat 2843 (great!), mutta nyt taas viimeisimmässä näytemitassa vain 31. Jospa se utareterveys kestäisi nyt seuraavaan umpeenlaittoon asti, jotta voitaisiin lääkitä vasta siinä vaiheessa. Hyvää on sitten se, että Elegialla on tosi kivat pitoisuudet ja että se saatiin kerrasta tiineeksi. Elegian odotetaan poikivan Doormanista 29.10.2017.

15.9.2017
Elegian lypsykausi sujui utareterveyden vaihdellessa, mutta ihan ookoo tuotoskausi silti tuli. Elegia sai loppukesästä melko pienen näköisen haavan toisen takajalan vuohiskuoppaan (paskakoneen raappa ollut ilmeisesti asialla). Jalka tuli heti niin kipeäksi, että lehmä pistettiin jo saman päivän iltana antibioottikuurille, mutta eipäs se auttanutkaan. Haava kyllä kuivui, mutta Elegia klenkkasi näyttävästi jalkaansa ja yhtenä päivänä huomattiin, että vuohiskuoppaan, arven kohdalle, oli muodostunut pyöreä kipeä pallo, ei mätäpaise, vaan jotain liikakasvua. Tässä vaiheessa jalka oli taas entistä kipeämpi, vaikka Elegia sai asua karsinassa, koska ei sitä ollut voinut toisten lehmien joukkoon päästää. Sorkanleikkaaja tutki varmuuden vuoksi sorkan (ei mitään vikaa) ja avasi terävällä veitsellä pallomaisen kohdan, jolloin sieltä tuli reilusti mätää ulos. Lehmä pistettiin uudelle antibioottikuurille, mutta ei vaikutusta, ei myöskään kipulääkkeellä. Lopulta päätettiin pistää lehmä umpeen siinä toivossa, että tiineys pysyisi sisällä odotettuun poikimapäivään saakka, samalla pyydettiin eläinlääkäri vielä kerran vilkaisemaan lehmää siltä varalta, että se pitäisi lopettaa. No eläinlääkäripä ei halunnut lopetuspuuhiin ryhtyä, vaan sanoi, että 2 viikon antibioottikuuri hoidoksi, lyhyempi ei auta. Päätettiin tämä vielä kokeilla ja nyt on jotain tapahtunut. Kuurin aikana Elegian jalkaan alkoi muodostua turvonnut kohta uuteen paikkaan, vuohisnivelen sivuun, siis paljon ylemmäksi kuin alkuperäinen vamma. Oli ehkä kuvittelua, mutta tuntui, että Elegia olisi liikkunut hieman aktiivisemmin umpiosastossa... No joka tapauksessa nyt muutama päivä sitten nivelen sivussa ollut patti puhkesi ja Elegia näyttää (ihan varmasti, uskoisimme) reippaammalta eikä nostele kipeätä jalkaa enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Pakko sanoa, että paljon mielenkiintoisia asioita on tuon yhden ja saman vuohisnivelen ympärillä tapahtunut viimeisen puolentoista kuukauden aikana, mutta toivotaan, että se nyt olisi oikeasti paranemassa ja mielenkiintoset jutut olisi jo tässä. Tiineyskin on muuten edelleen olemassa!

5.6.2018
Täytyy sanoa, että Elegian on täytynyt syntyä onnellisten tähtien alla, sillä ei ihan joka lehmä olisi noin pahasta jalkavammasta toipunut niin täydellisesti, että piti tiineytensä, pyöräytti meille tomeran lehmävasikan Doormanista (!) ja paranteli jalkansa täydellisesti kuntoon, mitä nyt pieni pulleampi kohta jäi vuohisen sivuun muistoksi. Ihan käsittämätön juttu! Vielä kun muistaa, että pyysin eläinlääkäriä lopettamaan Elegian, kun sen ontumista oli niin paha katsella... Onneksi meillä oli tarjota uuden hiehopihaton olkipohjainen umpiosasto toipumispaikaksi, muuten ei Elegiaa ehkä enää olisi.
Rouva on kiittänyt meitä (eläinlääkäriä) henkensä pitämisestä lypsämällä vähintään yhtä hyvin kuin edellisellä kaudella, maitoa on nyt koossa 204 pvltä 8955 kg ja solutkin ovat pysyneet kurissa koko kauden. Ja tiinekin tuo on uudestaan, odotetaan poikivan Controlista 1.12.2018.