JOUKOLAN WIILIS s. 30.10.2006, takakorkeus 143 cm, mallikas GP84 (runko 75, jalat 86, utare 88) 4 x poikineena

isä: Silky Gibson emä: Joukolan Ranskis-AF-GP82 emänisä: Lähdeniemen Ikke

Wiilis hiehona kesällä 2008.

Poikimiset ja 305 pv tuotokset:

20.03.2009 7461 - 3,90 - 3,43 S (Hector) syntyi kuolleena 24.03.2010 9079 - 4,62 - 3,70 L (Laramie) Joukolan Hellas 10.03.2011 11156 - 4,47 - 3,40 S (Maxlife) 28.04.2012 L (Lavanguard) Joukolan Jaspis

Wiilis kantoi kanukkiayrshirealkiota Blackaddar Oakley x Hector. Ketutuksen määrä oli mittaamaton, kun navettaan tultaessa huomattiin, että syntynyt vasikka olikin kuollut. Tässä olisi ollut ensimmäinen sonnivasikka meidän karjassa emästä, jolla LPI ylittää maagisen + 2000 rajan. Sonni oli ihan hyvän kokoinen (ei samanlainen pikkuruinen kuin täyssiskonsa) ja muutenkin normaali täysiaikainen vasikka. Hieho oli poikinut peräpää karsinan seinää vasten ja ymmärrettävästi vasikka oli jäänyt puolitiehen. Näköjään huolellisellakaan tarkkailulla ei kaikkia vasikoita pysty pelastamaan. Wiilis poiki iltapäivällä ja navetalta lähtiessä hieho oli aivan rauhallinen eikä poikiminen ollut vielä käynnistynyt, mutta silti parin tunnin päästä palatessa oli karsinassa em. ikävä yllätys. Tämän pettymyksen jälkeen ei muita ongelmia ole Wiiliksen kanssa ollut. Se on todella rauhallinen lypsettävä ja utare on supertiiviisti kiinnittynyt. Kokoa ei Wiiliksellä ole kyllä yhtään liikaa, se on sellaista keskimääräistä ayrshirekaliiperia. Jännä nähdä miten se jaksaa lypsää ja ovatko pitoisuudet yhtä hyvät kuin toisella gibsonilaisellamme.

Wiilis huhtikuussa 2009.

1.2.2010 Wiilis sai helmikuun mitan jälkeen täyteen ekan 305 pv eikä se todellakaan mustalle mikään huipputulos ole, mutta onneksi jos ei ole ollut maitoa niin ei solujakaan. Wiiliksen odotetaan poikivan Laramiesta 23.3.2010. 15.4.2010 Wiiliksen toinen poikiminen meni hyvin ja saimme näpsäkän näköisen lehmävasikan Laramiesta. Näin ensimmäisten viikkojen perusteella näyttäisi siltä, että Wiilis petraa selvästi tuotostaan ensikkokaudesta. Utare on tosi tiiviisti kiinni edelleen ja takaa korkealle kiinnittynyt, mutta valitettavasti jonkun verran eturaskas. No, tämä vika kuulemma korjaantuu ikää myöten. Vai oliko se vain ayrshirella? Wiilis on kaikin puolin kiva tuotantoeläin, kunhan muistaa pysyä terveenä.

Wiilis 2 kertaa poikineena huhtikuussa 2010. Todettu kantavaksi ja odotetaan poikivan 14.3.2011 Maxlifesta.

10.4.2011 Wiilis poiki kolmannen kerran helposti ja tekaisi harmiksemme sonnivasikan. Nyt Wiilis alkaa lopultakin näyttää lehmältä - siis positiivisessa mielessä. Utare on taas kasvanut jonkin verran, mutta on vielä selvästi kintereen yläpuolella. Eturaskaus näyttäisi vähentyneen ja myös maitoa tulee enemmän kuin viime kaudella ja toivotaan, että tahti jatkuu läpi lypsykauden. 1.9.2011 Wiiliksen kolmas lypsykausi on sujunut esimerkillisesti, sillä lehmä on ollut täysin terve ja se tiinehtyi heti ekalla yrityksellä vieläpä seksatusta siemenestä. Wiiliksen odotetaan poikivan sex Lavanguardista 28.4.2011. Maitoakin on Wiilis pukannut ihan mukavasti, sillä tuotosta on 158 rpv:ltä 6295 kg ja keskisolut vain 23. Niin sitä pitää! 6.8.2012 Wiiliksen neljäs poikiminen meni hyvin ja olimme "hitusen" täpinöissämme saatuamme lavanguardilaisen lehmävasikan. Wiilis on nyt sitten liittynyt utarevaivaisten holsteinien porukkaan. Sillä oli heti poikimisen jälkeen molemmissa etusissa tulehdus ja vaikka lääkittiin ihan kunnolla, niin vain toinen etuneljännes saatiin kuntoon. Tällä hetkellä lehmä on OE:ta lukuun ottamatta täysin terve, mutta heruminen ei ole ihan samaa tasoa kuin viime kaudella. Toivotaan nyt, että noissa kolmessa pytyssä terveyttä piisaisi, sillä Wiilis on oikein mieleinen lehmä.