RAANU PSK s. 24.10.2002

Raanu Ammujaisissa vasikkana, Karjatila 2004-näyttelyssä hiehona sekä ensikkona kotipellolla

isä: Tokkolan Lappi Psk emä: Ounas emänisä: Ylinahanmaan Kusti Psk

Poikimiset ja 305 pv tuotokset:

11.01.2005 6461 - 3,50 - 3,37 L (Pelson Olso psk) Joukolan Unnukka 12.10.2005 loi kuolleen lehmävasikan 31.12.2006 8019 - 3,90 - 3,20 S (Rounion Danesco) 18.01.2008 6894 - 4,03 - 3,34 S+S (Pelson Iikka psk) Joukolan Aihki psk ja Aapelus psk 03.01.2009 6070- 3,84 - 3,44 S (Pelson Tundra) Joukolan Ernos psk 16.01.2010 7200 - 3,72 - 3,36 L+S (Pelson Uslak psk) Joukolan Halti psk ja Hamppu psk 13.11.2011 L (D.P.L.Emerson ET) syntyi kuolleena

Raanu on ostettu Sirkka ja Risto Heinosen karjasta Vampulasta Lillille junnuvasikaksi. Harvoin on mistään eläimestä ollut näin paljon iloa kuin Raanusta. Sen kanssa ovat useammatkin junnutytöt päässeet kilpailemaan ja usein hyvällä menestyksellä. Raanu on myös ollut kolme kertaa näyttelyssä - Ammujaisissa 2003 ja Karjatilassa 2004 se oli luokkavoittaja, Ammujaisissa 2005 Raanu oli suomenkarjan champion. Tammikuun alussa ”Lillin PSK-karja” kasvoi uudella tulokkaalla, kun Raanu teki lehmävasikan. Kaikkien yllätykseksi Raanu on myös herunut hyvin eikä utareen malliakaan voi moittia. Paras koelypsy on ollut 23,8 kg ja lypsykäyrä todella tasainen. Ensimmäinen 305 pv menee hyvin lähelle 6000 kg. Valitettavasti Raanu ei ole yhtä hyväluontoinen lypsettäessä kuin talutettaessa. Raanu loi todennäköisesti tapaturman seurauksena tiineytensä niin, että eka lypsykausi jäi vain 294 pv:n pituiseksi. Onneksi Raanu ei ollut vielä ummessa ja se on jatkanut lypsyään n. 18 kg:n päivätuotoksilla. Katsotaan saadaanko tiineeksi uudestaan. Raanun maitotuotos hiipui alkuvuodesta ja 7.3.06 se umpeutettiin kahden siemennyksen jälkeen. Nyt Raanu on ulkotarhassa sonnin ryhmässä ja se toivottavasti varmistaa tiineyden. Poikii sitten joskus. Tiineystarkastettiin toukokuun lopulla ja tiineys oli jo niin pitkällä, että Raanu on melko varmasti siemennyksestä tiine, joten sen odotetaan poikivan 12.11.2006 Hirsimaan Säilä psk:sta.

Raanu on mennyt niin totaalisesti umpeen, että lasten kanssa jo mietittiin, että taidetaan ilmoittaa Raanu näyttelyyn hieholuokkaan... Kuva on otettu 20.5.2006

Eipäs Raanu mistään siemennyksestä ollutkaan tiine, vaan Rounion Danescosta. Käsittämätöntä, että syntynyt sonnivasikka on lähes yksivärisen ruskea. Tähän asti Danescolaiset ovat olleet tosi valkoisia, joten odotin valkoisen lapinlehmän tekevän takuuvarmasti valkoisen vasikan. Värien periytyminen eri rotujen kesken näyttää olevan ennalta arvaamatonta - ainakin jos toisena osapuolena on suomenkarja. Raanu jouduttiin hoitamaan poikimahalvauksen vuoksi, mutta seuraavana aamuna se odotteli jo karsinassa pirteänä lypsäjiä. Kaikki sormet ja varpaat ristiin, että Raanu pääsisi kunnialla tämän lypsykauden alkuun ja voitaisiin pitää se karjassamme muutakin kuin lemmikkinä. Kovin montaa kertaa ei näitä 10 kk ummessaoloaikoja viitsi katsella, vaikka lehmä olisi kuinka symppis. Raanu taitaakin olla melkoinen lypsäjä, eka koelypsy 34,9 kg! Utare näyttää myös toistaiseksi oikein hyvältä. Tiine kertayrittämällä Pelson Iikka psk:sta, odotetaan poikivan 13.1.2008. Raanu pääsi myös tänä kesänä (2007) kerran näyttelyyn. Tuomisina Ammujaisista oli suomenkarjan championin ruusuke ja palkintoalkio! 2.11.2007 Melkoinen tykki tämä meidän Raanu - 305 pv tuotos ylitti 8000 kg solujen ollessa 17!!! Nyt olisi ihan pakko saada lehmävasikka Raanusta, sillä eka tytär Unnukka jouduttiin poistamaan tiinehtymättömyyden ja hieholaitumella iskeneen pyogeneksen vuoksi. 27.1.2008 Raanun neljäs poikiminen meni muuten hienosti, mutta tekaisi onneton sonnikaksoset, vaikka lehmävasikkaa toivottiin innolla. Pojat ovat aika veikeän näköiset ja ihan mukavan kokoisetkin. Eivät väriltään voisi enempää juuri erota toisistaan. Raanu on itse ollut myös reippaassa kunnossa ja maitoa on taas alkanut tulla. Utare on melkeinpä vielä kintereen yläpuolella. Raanun poikia olisi tarkoitus tarjota keinosiemennykselle, mutta aika pienet mahdollisuudet taitaa olla että jompikumpi menisi kaupaksi.

Raanu 4kertaa poikineena työn touhussa.

Pojat eivät ole todellakaan aivan identtisiä... silti kummallakin tyypillinen psk-väritys.

2.7.2008 Raanu on lypsellyt tasaisesti - paras koelypsy 33,3 kg - ja tiinehtyikin kerrasta. Nyt sen odotetaan poikivan Pelson Tundra psk:sta 3.1.2009. 5.1.2009 Raanun viides poikiminen meni hienosti, vasikka oli aamulla karsinassa puhtaaksi nuoltuna ja emä täydessä iskussa ilman halvausoireita tms. ikävyyksiä. Toivottavasti Raanu jaksaa hieman petrata tuotostaan edellisestä kaudesta, nyt ei ainakaan ole kaksostiineys rasittamassa.

Raanu viidennen poikimisen jälkeen, vierellä uusin tulokas Joukolan Ernos psk. Voi harmi, että tämä ei ollutkaan se hartaasti toivottu lehmävasikka. Ei kai tässä muu auta kuin pistää uutta matoa koukkuun.

Raanu 5 kertaa poikineena kuvattuna lypsyaseman odotustilassa.

2.2.2010 No niin, tässä sitten kuudennen poikimisen tulos: sekakaksoset. Voi että harmittaa. Tuntuu siltä, että on mahdotonta saada Raanusta lehmävasikkaa. Rouva itse on kohtuullisessa kunnossa paitsi että kipeytyi etupäästään melkoisesti kun pian poikimisen jälkeen tehtiin sorkkahoito ja otettiin syyskuusta asti jalassa ollut kenkä pois. Toivotaan nyt, että tämä meidän symppis vielä kuntoutuisi entiselleen.

15.4.2010 Raanu kuusi kertaa poikineena ja vastaklipattuna. Rouvalla on utare aika hyvässä kuosissa vielä, mutta weak loin kieltämättä alkaa näkyä yhä selvemmin. Koelypsyt ovat olleet mukavat 22,9 - 35,9 - 35,9 kg. Raanu on toipunut entiselleen edellä mainitun sorkkahoito-operaation jälkeen, mistä ollaan tietysti hyvin helpottuneita.

31.12.2011 Tässä myös lehmä, joka ei lypsänyt yli vuoteen pisaraakaan tankkiin, sillä Raanu laitettiin umpeen tyhjänä joulukuussa 2010 ja se sai olla Emerson-sonnin kanssa ulkotarhassa helmikuun loppuun asti ja näköjään Emerson sai rouvan tiineeksi juuri ennen kuin muutti uuteen kotiin. Raanu poiki aivan itsensä värisen LEHMÄvasikan, mutta voi itkujen itku, se oli kuollut. Raanu on ollut yleisvoinniltaan erinomaisessa kunnossa, selvisi moitteetomasti ekasta sorkkahoidosta ja parhaina päivinä herunut päälle 30 kg, mutta utareterveyden kanssa on vähän sanomista. Tulehdusta ei ole ollut, mutta soluja kyllä ja parhaillaan lypsämme siltä yhden neljänneksen eroon vasikanmaitoihin. On tää vaan soluistaan huolimatta aika hauska pakkaus, joten pidetään pidetään edelleen... 6.8.2012 Tulipa sitten kevättalvella se päivä eteen, jolloin Raanun tarina päättyi. Ehkä hieman voisi väittää ihmisen olleen asiaa jouduttamassa, sillä poissa ollessani oli Raanu saanut umpeutettuun utareneljännekseen tulehduksen ja jälkeenpäin asia navetan koneelta tarkastaessani huomasin, että lehmä oli kahdella peräkkäisellä kerralla lypsänyt vain 0,4 ja 0,1 kg eikä kukaan ollut huomannut mitään!!! Kun tulin kotiin, sain heti hälytyksen tulla antamaan Raanulle "jotain", sillä se ei enää päässyt ylös makuuosastossa. Lehmä parka oli jo viileä ja omissa maailmoissaan, mutta kipulääkkeen annon jälkeen se kuitenkin nousi ylös ja saimme saateltua hänet hoitokarsinaan. Sen jälkeen eivät mitkään tropit enää utaretulehdukseen auttaneet vaan reilun vuorokauden jälkeen Raanu löytyi kuolleena. Kiitos Raanu kaikesta kivasta mitä vuosien varrella yhdessä koimme!